Lapset ja nuoret antavat uskoa taiteen tulevaisuuteen

Teksti Siskotuulikki Toijonen, kuvat Mikko Närhi

Majaoja-säätiön tämän vuoden apurahakierros huipentui lämminhenkiseen, iloiseen ja liikuttavaankin juhlaan Pirkanmaan musiikkiopiston kauniissa jugend-salissa.

Säätiön tämän vuoden apurahat, 100 000 euroa kohdistettiin lapsille ja nuorille hallituksen puheenjohtaja Maija Ikosen hienon, kauaskantoisen idean pohjalta.

Tampereen kaupungin tervehdyksen juhlaan toi sivistystoimenjohtaja Lauri Savisaari kiitellen vuolaasti Majaoja-säätiön työtä lasten ja nuorten taidekasvatuksen hyväksi ja ylipäätään säätiöiden merkitystä taiteen rahoittajana, valtion ja kuntien rahavirtojen kulttuurille ollessa riittämättömiä.

Juhlapuheen piti Pirkanmaan Musiikkiopiston rehtori Jouni Auramo Hän korosti taiteen perusopetuksen tärkeyttä lapsille ja nuorille ja puhui myös taiteen hyvinvointivaikutuksista.

Erinomaisia taidonnäytteitä

Juhlassa kuultiin ja nähtiin toinen toistaan hienoimpia apurahan saajien esityksiä. Musiikkiesitykset saivat yleisön haukkomaan henkeä ja raikuviin aplodeihin.

Hilma Kolunen aloitti tilaisuuden tulkiten hienovireisesti ja tekniset vaatimukset suvereenisti halliten Joonas Pohjosen Sparkles for Piano musiikkia.

Nuoresta iästään huolimatta huilisti Selina Lindblad luritteli hallitun veikeästi kuin paraskin Papageno Mozartin Taikahuilun Der Vogelfänger bin ich.

Eliel Jännes on ollut kaukaa viisas valitessaan vaikeaksi luonnehditun fagotin instrumentikseen, sillä fagotin, tuuban ja oboen soittajista on melkeinpä pulaa sinfoniaorkestereissa. En ihmettelisi, vaikka hän tähtäisi ammattimuusikon uralle, niin kauniisti ja lähes virheettömästi soi hänen tulkitsemansa Hannikaisen Elegia. Apuraha fagotin hankintaan kannustaa varmasti soitto-opinnoissa.

Musiikkiesitykset huipentuivat klarinetti opinnoissaan jo pitkälle ehtineen Samuel Ahosen upeaan klarinettisooloon.  Hänen tulkitsemanaan Vittorio Montin iki-ihanana Czsardas taipuili huikean hienosti. Tempon ja energisyyden vaihtelut Samuel hallitsi mestarin ottein. Säätiöllä on ilo lähettää hänet apurahan turvin mestarikurssille.

Samuel Ahosesta niin kuin kaiketi monista muistakin apurahojen saajista kuulemme vielä, niin vakuuttavia he taiteellisesti olivat. Heikki Mäntylä pianistina antoi tyylikkäästi tilaa nuorille lahjakkuuksille.

Tienviittoja tulevaisuuteen

Apurahan saajien kiitospuheessa, apurahan lauluopintoihin ja materiaalikuluihin saanut Lauri Kamppari, korosti, että on vain rohkeasti otettava vastaan, mitä tarjotaan niin taiteessa, journalismissa kuin elämässä kaikkinensa. ”Keskeneräisyyttä ei pidä hävetä, sillä on lupa kehittyä, lupa myös epäonnistua. Tärkeintä ei ole päämäärä vain matka taiteen tekemisessäkin”, Lauri tähdensi.

Lopuksi hän hauskutti yleisöä kajauttamalla Veikko Lavin Ota löysin rantein osoittaen verratonta laulutaitoa. Säestyksestä huolehti tuleva lauluntekijä, muusikko Kari Korpinen.

On hienoa, että säätiö huomioi apurahoja jakaessaan myös Suomen ainoan nuorille suunnatun kulttuurilehden, Lukufiiliksen tekemisen. Päätoimittaja Otto Rantanen, joka työryhmineen sai apurahan lehden tekemiseen,luonnehti lehteä tärkeäksi vastamediaksi markkinaehtoisessa huomiotaloudessa. 

Apurahansaajien kuopus, Helmi Jokela sai apurahan klarinetin hankintaan ja soiton opintoihin. Nyt pieni puhaltaja saa oman instrumentin vuokratun sijaan, mikä on hänestä todella hienoa. Helmin mielestä klarinetin soittaminen on aivan helppoa ja hauskempaa kuin hänen ensimmäisen instrumenttinsa, nokkahuilun soittaminen.

Suunnittelemiaan vaatteita juhlassa esitteli Jenni Mielonen. Apurahalla hän aikoo ostaa brodeerauskoneen. Nuoresta iästään huolimatta vaatteita ja koruja suunnittelevalla ja valmistavalla Jennillä on jo oma firma ja tulevaisuudensuunnitelmissa hakeutua muodin mekkaan, Milanoon vaatesuunnittelua opiskelemaan. Kaikki alkoi siitä, kun hänen mumminsa osti Jennille lankoja.

Tanssia ammatillisessa mielessä Kansallisoopperan balettioppilaitoksessa ja Pirkanmaan Tanssiopistossa opiskeleva Vilho Erävesi, joka sai apurahan balettiopintoihin ja kursseihin, esitti juhlassa hienostuneeseen liikekieleen ja tulkintaan yltävän, omaan koreografiaansa pohjautuvan tanssin. Erityisen koskettavan esityksestä teki hänen hiljattain saaman jalkavamman huomioiminen teoksessa hienovaraisesti.  Vilho on tanssinut pienestä pitäen ja viis veisaa siitä, että koulussa on kiusattu balettiharrastuksen vuoksi. 

Juhlayleisö pääsi ihailemaan myös Josefina Salinmäen taidokkaita maalauksia, joita näyttelyn pystyttämiseen ja siveltimiin apurahan saanut Josefina esitteli.

Majaoja-säätiön tänä vuonna jakamat apurahat asettelivat kannustavia tienviittoja lasten ja nuorten taiteenteille taiteen tulevaisuuteen luottaen.